home
***
CD-ROM
|
disk
|
FTP
|
other
***
search
/
Aminet 52
/
Aminet 52 (2002)(GTI - Schatztruhe)[!][Dec 2002].iso
/
Aminet
/
docs
/
mags
/
saku11.lha
/
Teksti
/
A1200T.txt
next >
Wrap
Text File
|
1995-02-28
|
7KB
|
106 lines
5
1
2 Laatikko.IFF 378 84*
{3 Tee se itse: Amiga 1200T
{3 ------------------------
Kari Melkko
Pikku-Amigoiden huonoimmat puolet (ainakin tehokäyttäjälle, toim. huom.) ovat
olleet niiden kiinteä näppäimistö ja kaikki-yhdessä-laatikossa-paketti, joka
muutaman lisälaitteen kytkemisen jälkeen muuttuu todella sekavaksi ja tilaa
vieväksi johtorykelmäksi. Kovin ammattimaista kuvaakaan moinen paketti ei luo,
ja Amigan pelikoneen mainekin lienee osittain tämän syytä. Mutta rahavarojen
puutteen ja A4000/030-mallin heikon saatavuuden vuoksi minunkin oli tyydyttävä
vain A1200:een. Vuoden verran jaksoinkin kärsiä kiinteän näppiksen kiroista,
kunnes sietokyky ylittyi. Erillinen näppis ja tornikotelo oli saatava.
Huhuja tornitetuista A1200:ista on kuulunut jo pitkään, ja ftp.funet.fi:stä
löytyneet ohjeet Amigan tai PC:n irtonäppäimistön liittämisestä A1200:een saat-
toivat projektin aluilleen. Epätoivoisen irtonäppiksen etsimisen jälkeen löysin-
kin sattumalta rikkinäisen A2000-näppäimistön, josta tuli virittämällä uuden ve-
roinen. Ohjeita seuraamalla ja vakaalla kolvikädellä A1200:ni siirtyi käyttämään
irtonäppistä puolessa tunnissa. Pieni varoituksen sana lienee paikallaan:
näppiksen liittäminen vaatii todella pienikärkisen ja tehoiltaan elektroniik-
kakäyttöön suunnitellun juottimen käyttämistä. Millään 60W tuuballa on turha
yrittääkään, sillä kolmen johdon juottaminen suoraan pintaliitospiirien jalkoi-
hin on suhteellisen tarkkaa puuhaa. Liitettävät piuhat ovat RESET (CTRL-Amiga-
Amiga ei toimi ulkoisen näppiksen kanssa A1200:ssa), jonka maihin tökkäämällä
saa koneen resetoitua, KBDAT ja KBCLK itse näppistä varten. Näppiksen DIN-liit-
timeen pitää vielä törkätä +5V, GND ja suojamaa.
Seuraavaksi etsin mahdollisimman halvan (virhe näin jälkikäteen ajatellen) mini-
tornikotelon, 200W virtalähteellä ja 'hienolla' MHz-näytöllä varustettu kotelo
(sellainen kun on muodikkain vaihtoehto) maksoi 380 markkaa. Myöhemmin sitten
kokoa mittaillessani päädyin ratkaisemattomaan yhtälöön: A1200-emolevyn pituus
muistikortin kanssa on 40.5 cm, ja kotelon ulkomitta oli tuo samaiset 40.5 cm.
Jonkin aikaa emolevyä kotelon sisässä pyöriteltyäni sain sen sinne mahtumaan,
pystysuuntaan ja pohjaan nähden vinottain. Emolevyn kiinnittäminen koteloon
kaikkien taiteiden sääntöjen mukaan onkin sitten tarina erikseen. Itse päädyin
epoksilla koteloon liimattuihin kiinnityskorviin, joihin emolevy ruuvataan kone-
ruuveilla kiinni. Kooltaan suurempi laatikko (esimerkiksi IPS:n 42.5 cm) olisi
helpottanut tehtävää huomattavasti.
Kotelon mataluuden vuoksi A1200-virtaliittimen käyttö on mahdotonta, joten ai-
noaksi ratkaisuksi jäi lyhyiden johdonpätkien juottaminen suoraan emolevyyn.
PC:n virtalähteestä tulevat virtajohdot liitin sokeripaloilla näihin pätkiin.
Ensimmäisellä käynnistysyrityksellä ei tapahtunut mitään: kone ei suostunut
heräämään henkiin. Hetken pohtimisen ja emolevyn tutkailemisen jälkeen tajusin,
että A1200 tarvitsee maan kahteen paikkaan: sekä virtaliittimen nastaan että
virtaliittimen runkoon. Tämän operaation jälkeen kone jo toimikin kuten pitää.
Varoitus: liittämällä virtajohdot väärin on mahdollista tuhota koneensa varsin
helposti. Huolellisuus on tarpeen, ellei ole tekemässä kalansavustinta itsel-
leen.
Seuraava vaihe operaatiossa onkin luultavasti työläin, joskaan ei vaativin.
Liittimien vetäminen A1200:n emolevystä PC-kotelon taakse kun onnistuu vain te-
kemällä lyhyet välijohdot. Tinankäryä saa haistella useamman tovin, ellei sitten
osta kaupasta lyhyitä ja edullisia välijohtoja. Välijohdoissa kannattaa käyttää
lattakaapelia, sillä se on tässä tapauksessa ehkä nopein ja inhimillisin juotet-
tava. Ainoa ongelmallinen tapaus liittimistä on RGB-liitin. PC-koteloissa on
valmiina 2 kpl 9 pinnin D-liitinaukkoa ja toiset 2 kpl 25 pinnin D-aukkoa. Nämä
reiät tukitaan hiiriporteilla, serial- ja parallel-liittimillä. RGB-liitin on
23-nastainen ja ilman paikkaa. Ratkaisin päätä askarruttavan ongelman repimällä
vanhasta XT:stä irti laajennuskortin, jossa oli reikä 25-napaiselle D-liittimel-
le. Koska 23-nastainen liitin ei aukossa suostunut pysymään kiinni, tein 25-na-
paisen liittimen rungosta 23-napaisen ja länttäsin kiinni. Ainoa lievä haitta
tästä virityksestä on se, että monitoripiuhaa ei voi ruuvata kiinni kuin yhdellä
ruuvilla, mutta pysyypä tuo mukana niinkin. Amigan RCA-liittimien kytkemistä
varten (audio, video, RF) revin samaisesta XT:stä tyhjän korttipaikan tukkona
olleen peitelevyn, johon sitten porasin RCA-liitinten reiät. Levyaseman asenta-
minen paikoilleen on helppoa, kunhan ostaa sille pidemmän datakaapelin. 3.5 tuu-
man kovalevyn asentaminen vaati myös datajoh-
don pidentämistä, sentti kun puuttui alku- Valmiita tornitusratkaisuja
peräisen pituudesta. Vielä virtajohdot levya- Amiga 1200:lle on tulossa
semaan ja kovalevyyn, reset-piuha reset-nappu- markkinoille useita. Ramiga
laan ja ledien piuhat (power, HD, DF0) kiinni, International esitteli omansa
ja johtosotku on melkoinen. World of Amiga -messuilla jou-
lukuussa.
Kotelo kiinni - poissa silmistä, poissa mie-
lestä. Ulkoisesti paketti on siistin näköinen, Ramiga Tower sisältää muutakin
joskin etulevytön levyasema hieman pistää kuin paikan emolevylle ja mas-
silmään. Jos omistaa lisälevyaseman, tätä on- samuistilaitteille: tornin
gelmaa ei tule... Suunnitelmissa on jostain sisältä löytyy sisarkortti,
kaivaa viallinen PC:n korppuasema, jossa olisi jolla on tilaa neljälle Zorro
ehjä etulevy. II -kortille. Laajennusmur-
heistakin päästään kertahei-
Summa summarum, tornittaminen kotikonstein on tolla. Lisäksi tornissa on
hieman vaivalloista ja aikaavievää. Iltapuh- liitäntä PC-näppäimistölle,
detta riittää useallekin illalle, ja kolvia joten irtonäppiskään ei ole
saa kärytellä ahkerasti. Jos innostusta enää ongelma. - Janne Siren
riittää, kolvikäsi on vakaa eikä pelästy pie-
niä vastoinkäymisiä, niin tornittaminen kannattaa tehdä oitis. Irrallisen näp-
piksen ja minitornin lumoihin kerran päästyään ei halua enää missään tapauksessa
palata takaisin alkuperäisen kotelon käyttöön.
Jos jo koneen avaaminen pelottaa, kannattaa harkita valmiin tornituspaketin os-
toa. Maahantuoja: Data Service, PL 50, 02771 Espoo. Puhelin: (90) 859 7459.
Muutama vinkki: varaa projektille runsaasti aikaa ja kärsivällisyyttä. Hanki
hyvä pienikärkinen kolvi, iso kasa liittimiä, johtoa, ruuveja, työkaluja ja jos
mahdollista, kaiva kaapista vanha XT, sen osasille löytyy käyttöä.
Näppisohjeet: ftp.funet.fi (/pub/amiga/hacks/misc/A2000Keybd_2_A1200.lha)